Keskusta oli täynnänsä ihmisiä. Matkalla tapahtumapaikalle meitä viihdyttivät jos jonkinlaiset katutaiteilijat didgeridoon töräyttäjistä huikeisiin tanssi- ja akrobatiaesityksiin. Kun pääsimme Binnenalsterin rannalle, oli lähtöön pari minuuttia. Räikät rätisivät ja torvet pauhasivat, kun 75 maailman huippunaista porskutti ohitsemme vapaauintia (jotkut hengittivät joka toisella, jotkut joka kolmannella vedolla).
Uinnin jälkeen suunnistimme ruokalaa kohti, ja matkalla satuimmekin sopivasti pyöräilijöiden reitille. Jyrkät kurvit eivät tuntuneet hidastavan naishurjapäiden vauhtia lainkaan.
Läheltä keskustaa löysimme Franziskaner-nimisen saksalaisvaikutteisen ruokapaikan, josta saimme hyvää muonaa. Joskin minun tuhti juustopläjäykseni (Käsesplätzer) oli noin kymmenen kertaa liian iso pienen ihmisen syötäväksi. Maukas se oli kyllä.
Syömästä tultuamme sattui juuri olemaan naisten juoksuosuuden aika. Hurjaa, miten kevyesti siinä painoivat, vaikka takana oli jo kilometrin uinti ja 40 kilsaa pyörällä.
Kotimatkalla poikkesimme vielä Mundsburgin kadunpituisessa ostoskeskuksessa (sitä pitkin voi kävellä Mundsburgin metroasemalta seuraavalle Hamburger Strassen asemalle, joka on meidän Dehnhaidea edeltävä asema), jossa S pääsi saksalaisen säästäväisyyden ytimeen. Kenkä-outletista lähti alle 40 eurolla mukaan kolmet kengät ja vielä pohjalliset niihin.
Kommentit