Hee, se on sitten kesä. Mulla se alkoi virallisesti viime lauantaina, kun olin Wedelissä suorittamassa toista yritystä päästä Karl Zeiss Vogelsteissönille. Tällä kertaa meni jo paremmin. Pääsin noin parinsadan metrin päähän. Ei ole saksalaisilla tapana pitää tuollaisia lintujentarkkailupaikkoja yleisölle avoinna kuin tiettyinä aikoina. Viitisen kilometriä tuli siinä käveltyä yhteen suuntaan paikkaa etsien plus yli tunnin junamatka. Mutta ei se mitään. Suomalaisella sisulla muistivihkoon portin pielestä ajat, jolloin paikka mahdollisesti on auki yleisölle ja uutta yritystä toukokuussa. Lupaavalta näytti nimittäin kauempaa kiikaroituna lintulampi siellä polun päässä.

Muuten reissu olikin superonnistunut. Kevään ensimmäiset haarapääskyt liiteli jutustellen aivan vierestä. Keltavästäräkkejä istuskeli aidantolppien päissä. Meriharakat piippasi. Ristisorsat käpsytteli rantaruovikossa. Tervapääskyt kirkui korkealla taivaalla. Töyhtöhyypät päästeli niityllä tuttua ula-ääntä. Avosetti (mikä varsinkin pokerinpelaajan mieltä lämmitti) hipsi pitkine jalkoineen rantaliejussa. Ihmiset käyskenteli rantaniityllä vapaana laiduntavien lampaiden ihmeteltävinä. Iljettävät oranssit kärpäset pörräsivät lampaiden läjillä. Kaiken tämän lisäksi törmäsin puolalaiseen tyyppiin.

Puolalainen vaikutti sikäli hauskalta, että pyydettiin se huomiselle perinteiselle vappu-piknikille kaupunginpuistoon muiden (öö noin yhden-kolmen) saksalaisten kavereiden kanssa. No sehän selvittikin alta aikayksikön, että kyseisessä puistossa sijaitsee Avis Amandan patsas. Voi olla, että se saa huomenna lakin. ;)

Hauskaa vappua kaikille!