Viime viikolla astuin nimeltämainitsemattoman oppilaitoksen palkkalistoille. Ensimmäisellä viikolla opettelin työtehtävää, jossa jo olen hyvä: sherlokoimista. Tarkoituksena on paljastaa bonusten saajien joukosta ne, jotka viekkaudella ja vääryydellä yrittävät huijata firmaa saadakseen rahaa, rahaa, enemmän rahaa. Lähettäkää vaan mulle niitä väärennettyjä passien kopioita ja rekisteröitykää isoäitienne nimillä, kyllä mä teidät huijarit sieltä joukosta erotan, hahaa.  

Yksi tärkeä syy aloittaa työt oli se, että pääsisin saksankieliseen ympäristöön saksalaisten keskelle oppimaan saksaa. No, kyllähän siellä deutschiakin puhutaan, mutta suuri osa mun työkavereista on venäläisiä, mikä hitusen tuo haastavuutta uuden kielen opetteluun. Viime  viikolla molotin sekaisin venäjää, saksaa, englantia ja suomea. Työpäivän lopuksi en enää itsekään tiennyt, millä kielellä suustani tulee sanoja, kun sen avaan. No, onneksi mulla on pehmeähkö lasku hommaan, tällä hetkellä teen 20 tuntia viikossa, marraskuusta lähtien 30.